1. Eliöt rakentuvat soluista

Tärkein oppimani asia oli se, mitä eri osia soluissa on ja miten ne vaikuttavat solun toimintaan. Opin, että eläinsolun ja kasvisolun rakenne on lähes samanlainen, poikkeuksena kuitenkin se, että kasvisolussa on muiden solunosien lisäksi myös soluseinä, viherhiukkanen ja solunesterakkula, jotka puuttuvat kokonaan eläinsoluilta. Soluseinä suojaa ja tukee kasvisolua, viherhiukkanen sitoo Auringon valoenergiaa fotosynteesissä kemialliseksi sidosenergiaksi ja solunesterakkula varastoi kasvisoluissa jätteitä, vettä ja muita aineita. Vastapainoksi eläinsoluissa on lysosomi, jonka tehtävä on hajottaa sen sisältämien entsyymien avulla solun kannalta tarpeettomia aineita, sekä keskushyvänen, jonka tehtävänä on osallistua solun jakautumiseen.

Eläinsolulle ja kasvisolulle yhteisiä osia ovat solulima, solulimakalvosto, tuma, solukalvo, ribosomi, golgin laite ja mitokondrio. Solulima koostuu vedestä ja siihen liuenneista aineista ja solulimakalvostossa valmistetaan ja kuljetetaan solun tarvitsemia aineita. Solukalvon tehtävänä on säädellä aineiden siirtymistä soluun ja sieltä pois, minkä lisäksi se välittää soluun tulevia viestejä. Ribosomi osallistuu proteiinien valmistamiseen ja golgin laite sitten muokkaa ja pakkaa ribosomissa valmistettuja proteiineja. Mitokondriossa ravintoaineista vapautuu energiaa solun käyttöön. Tumassa olevat perintötekijät eli geenit ohjaavat solun toimintaa.

Kappaleesta nousi esiin käsite esitumallinen solu, millä tarkoitetaan sellaista solua, jossa ei ole tumakoteloa. Esitumallisia ovat arkit ja bakteerit.

Solut ovat merkittävä osa jokapäiväistä elämääni vaikken sitä ole aiemmin tullut kauheasti ajatelleeksikaan, sillä jokainen eliö, kuten minäkin, koostuu soluista ja näin ollen on tärkeää tuntea solujen toimintaa. Tarvitsen joka päivä tekemisissäni useiden kehossani olevien eri solujen yhteistyötä ja kaikki elintoimintoni perustuvat solujen toimintaan.