3. Solu ottaa ja poistaa aineita

Tärkein kappaleesta oppimani asia oli se, miten aineet pystyvät kulkemaan soluissa. Aineiden kuljetus soluissa on joko passiivista tai aktiivista. Passiivisessa aineiden kuljetuksessa aineet siirtyvät suuremmasta pitoisuudesta pienempään pitoisuuteen, kun taas aktiivisessa aineet siirtyvät pienemmästä pitoisuudesta suurempaan pitoisuuteen.

Passiivista aineiden siirtymistä tapahtuu osmoosin, diffuusion ja avustetun diffuusion avulla. Osmoosissa vettä siirtyy solukalvon läpi niin, että aina mennään laimeammasta liuoksesta väkevämpään eli suuremman vesipitoisuuden puolelta pienempään vesipitoisuuteen. Näin kahden eri ympäristön väkevyyserot pystyvät tasaantumaan. Osmoosiin ei tarvita energiaa.

Diffuusiolla tarkoitetaan aineiden sekoittumista atomien ja molekyylien lämpöliikkeiden ansiosta. Siinä aineiden pituuserot pyrkivät tasoittumaan. Diffuusion avulla pieni molekyyliset aineet, kuten happi ja hiilioksidi, pystyvät siirtymään solukalvon läpi. Avustetulla diffuusiossa aineet siirtyvät solukalvon läpi kantajaproteiinien avulla tai ionikanavien läpi, jolloin niiden siirtyminen nopeutuu.

Aktiiviivista aineiden siitymistä tapahtuu kuljettajaproteiinien ja solusyönnin avulla. Koska aineet siirtyvät pienemmästä pitoisuudesta suurempaan pitoisuuteen, tarvitaan energiaa, jota saadaan ATP-molekyylien avulla. Aktiivinen aineiden siirtyminen kuljettajaproteiinien avulla tapahtuu muuten aivan samalla tavalla kuin avustetussa diffuusiossa, paitsi mukana on vain energiaa. Aineiden siirtyminen solusyönnin avulla tapahtuu niin, että solu ympäröi solukalvollaan ravintonsa, esimerkiksi ameeban, tai tuhottavan eliön, esimerkiksi valkosolun, minkä jälkeen solu siirtää sen sisäänsä ja lopulta entsyymit hajottavat sen.

Kappaleesta esiin nousi käsite kalvoproteiini, jolla tarkoitetaan solukalvon proteiineja, joilla on solukalvoissa monenlaisia tehtäviä; esimerkiksi aineiden kuljetus solukalvon läpi, viestien vastaanotto ja toimiminen entsyyminä.

Kirjan tehtävä 5 s. 49 Kasvisolu erilaisissa liuoksissa

a) Kaavakuva esittää kasvisolua. Nimeä piirroksessa numeroin 1-4 osoitetut solun osat.

1= Soluseinä
2= Vakuoli eli solunesterakkula
3= Solulima
4= Tuma

b) Kun punalehtisen huonekasvin, taskujuorun, solukkoa upotettiin 1%:n, 9%:n ja 15%:n sokerilioksiin, yksittäiset solut näyttivät mikroskoopissa seuraavanlaisilta. Päättele ja perustele, mikä näytteistä A-C on ollut missäkin liuoksessa. Käytä perusteluissa soveltuvin osin a)-kohdan nimistöä.

Solukko A on ollut 9%:ssa sokeriliuoksessa, sillä soluista on siirtynyt vettä ulkopuoliseen väkevämpään liuokseen. Solukalvo on osittain irronnut soluseinästä ja solulima, johon väriaineet ovat liuenneet täyttää enää osan solusta. Vettä on siirtynyt pois sekä solulimasta että vakuolista.

Solukko B on ollut 1%:ssa sokeriliuoksessa, sillä solu näyttää hieman turvonneelta, joten vettä on siirtynyt solun ulkopuolisesta liuoksesta solun sisälle, sillä solun ulkopuolella olevan liuoksen väkevyys on pienempi kuin solun sisällä.

Solukko C on ollut 15%:ssa sokeriliuoksessa, sillä solun sisältö on kutistunut huomattavasti. Vettä on siirtynyt solusta ulkopuoliseen liuokseen, sillä solun ulkopuolisen liuoksen väkevyys on suurempi kuin solun sisällä. Solukalvo on myös lähes kokonaan irronnut soluseinästä.