Tärkein kappaleesta oppimani asia oli se, että solujen perusrakenne- ja toiminta on samankaltaisia, mutta siti erilaistumisen tuloksena soluissa on myös eroja. Eläinsolujen rakenne poikkeaa kasvisolusta niin, että eläinsolussa on kaksi keskusjyvästä ja lysosomeja, jotka puuttuvat kokonaan kasvisoluilta. Kasvisoluilla taas on solunesterakkula, viherhiukkasia ja soluseinä, jotka puuttuvat kokonaan eläinsoluilta. Yhteisiä kasvi-ja eläinsoluille on ribosomit, solulimakalvostot, tumat, solukalvot, Golgin laitteet, mitokondriot, mikroputket, solulima ja peroksisomit.
Esitumalliset solut eroaa tumallisista soluista niin, että niillä ei ole tumakotelon ympäröimää tumaa ja niiden geenit sijaitsee yhdessä kromosomissa ja pienissä renkaissa, plasmideissa, kun taas tumallisilla soluilla geenit ovat tuman sisällä sijaitsevissa kromosomeissa. Esitumalliset solut ovat myös tumallisia soluja pienempiä ja niiden soluseinä on aminohapoista ja hiilihydraateista rakentunutta mureiinia. Joillain bakteereilla soluseinän ulkopuolella voi olla myös limakapseli. Bakteerit ja arkit ovat esitumallisia, kun taas alkueliöillä, levillä, sienillä, kasveilla ja eläimillä on tumallisia soluja.
Kappaleesta esiin nousi käsitteet kudos ja solukko. Kudoksiksi sanotaan rakenteeltaan samanlaisia ja samoihin tehtäviin erikoistuneita eläinten soluja, kun taas rakenteeltaan samanlaisia ja samoihin tehtäviin erikoistuneita kasvien soluja kutsutaan solukoiksi. Kudoksia ovat esimerkiksi hermokudokset ja poikkijuovaiset lihaskudokset, kun taas solukkoa on esimerkiksi kasvisolukko.
Poikkijuovainen lihaskudos
Kasvisolukko
Kirjan tehtävä 3 s. 78 Soluelimet
Kuvat esittävät kahta keskeistä soluelintä.
a) Nimeä soluelimet A ja B. Mitä yhteistä niiden rakenteessa on?
- A on viherhiukkanen ja B on mitokondrio. Kumpaakin soluelintä ympäröi kaksinkertainen kalvo ja kummassakin on ribosomeja ja DNA:ta.
b) Missä soluissa esiintyy molempia soluelimiä?
- Kasvi- ja leväsoluissa.
c) Selosta lyhyesti näissä soluelimissä tapahtuvat reaktiot. Reaktioyhtälöitä ei tarvitse kirjoittaa.
- Viherhiukkasissa tapahtuu fotosynteesiä, eli auringon energiaa sitoutuu veden ja hiilidioksidin yhdistyessä glukoosiksi eli sokeriksi, samalla vapauttaen happea ilmakehään. Fotosynteesissä on kaksi vaihetta, valoreaktio, jossa vesi hajoaa valoenergian vaikutuksesta hapeksi ja vedyksi, sekä pimeäreaktio jossa hiilidioksi yhdistyy sinne tulleeseen vetyyn ja tämän seurauksena syntyy glukoosia.
Mitokondrioissa tapahtuu soluhengitystä, jossa energiaa muutetaan soluille käyttökelpoiseen muotoon ATP-molekyylien sidosenergiaksi. Glugoosin hajoaminen vedeksi ja hiilidioksidiksi tapahtuu vaiheittain, sillä ensin glukoosi hajoaa solulimassa tapahtuvassa glykolyysissä pyruvaatiksi eli palorypälehapoksi, jonka jälkeen se hajoaa sitruunahappokierrossa ja elektroninsiirtoketjussa vasta vedeksi ja hiilidioksidiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti